Medeelliig tailj unshiya.
Ter yalahiig husnem 
Sergeesh deer 3n busguigiin bodlogo baigaa. Tuunii hariu ni uchigdriin medeelliin une tsenetei ih oir yum baina. Hariultiig bolgooyo. Jolooch ” Ta nariin negnii us arzaisan baina” gehed ehleed hen ch orilohgui. Uchir ni bugd uuruus ni uur 2 hun arzaisan baigaag harj baigaa uchraas. Baga ohin 2 egchee arzaisniig haraad uuriiguu arzaigaigui gej bodson geye. Getel tom egch ni bas orilohgui baigaa tul tom egch yadaj neg arzaisan huniig harj baina. Baga ohin uuriiguu arzaigaagui gej bodoj baigaa tul medeej tom egch dund egchiig arzaisniig harj baigaa bolj taarna(Baga ohinii nudeer harj helbel). Getel dund egch orilohgui bainaa gedeg ni dund egch bas arzaisan hun harj baina gesen ug. Baga ohin uuriiguu arzaigaigui gej bodoj baigaa tul tom egch arzaisan baigaag dund egch harj baigaa bolno. Uuniig ch bas tom egch medeh yostoi. Dund egch orilohgui baigaa tul tom egch uuriiguu arzaisniig medeed oriloh yostoi bolovch oriloogui. Gedeg maani zurchild hurch baina. Baga ohin uuriiguu arzaigaigui gej bodvol zurvchild hurne gesen ug. Yag uuntei adilaar 3n busgui 3uulaa bodoh tul 3ulaa zereg orilood usee zasaad mashinaasaa garna. Tegeed l davaa garigt bugd saihan usteigeer sonin deer garna daa:D
Jolooch mash unetei medeelel 3n busguid ugsun bolovch enehuu medeelliig ted tailj unshihgui bol 3uulaa arzaigaad l ulaan shirdeg(red Carpet,hehe, hivs gesen ni arai zohiltoi ch yumuu) deer alhaj ugnu duu. Medeelel gedeg zuil tailj unshsan hoino l esvel tailj unshij chaddag hund l une tsenee ugdug boloh ni…
3 сар 2nd, 2007 at 1:56
Энэ гоё бодлого байна аа. Сургамж нь ч бас авууштай юм
3 сар 13th, 2007 at 16:31
ene bas tegjiigaad iterated rationality-iin goyo jishee shuu:D
3 сар 16th, 2007 at 2:41
Medeell gedeg oilgolt haana l bol haana yavj bh yumaa. Physic, himi, biology, tegeed ediin zasag geed l. Ih chuhal oilgolt bololtoi.
3 сар 16th, 2007 at 17:16
ene bodlogo uul ni onoltoi neg ih holboogui, zugeer l genet sanaad. Ug onol ni Blackwell’s theorem gej baigaa. Hyalbarchilj helbel: ” Statistically preferred baih zailshgui buguud hureltseetei nuhtsul ni economically preferred baih”. Hyalbar jishee: Suld yumuu too buudag zoos baig, uul ni bol 1/2-n magadlalaar suld buuh yostoi ch defekttei zoos baij taraad suld ni yum uu too ni 2/3-n magadlalaar buudag bolchihson geye. Zoosiig olon dahin hayaj uzeh tusam suld ni 2/3-r buudag uu too ni 2/3-r buudag uu gedgiig medej bolno. Uuruur helbel 2 udaa zoosiig hayaj uzeh ni 1 udaa zoosiig hayahaas iluu medeelel ugnu.Uuniig statistically preferred geye. Ene tohioldold humuus 2 dahin hayaj uzehiin tuluu mungu tuluhud belen(ene ni economically preferred)Uuruur helbel zoos hayasnaar suld buuval mungu hojdog togloom baival iluu 1 udaa zoos hayaj uzehiin tuld zaaval mungu tuluh yostoi gesen ug(economically preferred). Yagaad gevel iluu neg udaa hayasnaas suld buuhuu too buuhuu gedeg magadlaliig iluu medej boloh uchraas(statistically preferred)
7 сар 21st, 2007 at 18:31
Hehe etsiin hariu bol adilhan baina. gehdee bi tes ondoogoor bodson.
Busgui bolgon nuguu hoyoriinhoo arzaisan usiig harj baigaa tul , arzaisan ustei hun hoyor baihad jolooch yaagaad ” ta nariin NEGNII chin us arzaisan baina ” gej helsen bol gej gaihna.
Gaihaj gaihaj baigaad busgui bolgon ” Pooh !! arzaisan ustei hun neg baina gedeg chin bi ene hoyoroos hamaagui iluu arzaisan baij taarahnee. Ene hoyoriin adilhan arzaisan us haritsuulahad zuv zugeer yum shig haragdtal arzaisan baihnee !! ” gej bodno. Bodonguutaa bugdeeree zereg changaaa gegchiin orilno : )
hehe busgui hunii logik = yamar ch logik baihgui gehuudee