Шивнэх vгс чих дэлднэ

Za tsever togloomiin onoloor helbel 50-g uurtuu uldeene. Yagaad gevel togloomiin onol nuguu huniig maani rational baina gej uzdeg(uuruur helbel 200tai bolchihood HEZEE ch nadad 50-g butsaahgui). Tiimees 50-g hund uguud shatna gedeg ni bi rational bish bolno gesen ug. Gehdee hamgiin sonirholtoi ni comment uldeesen humuus “risk”-n talaar ih yarih yum. Gedeg maani nuguu hun mungu butsaaj uguh magadlal 0 bish gej uzeed baigaa yum shig sanagdav. Herev ter magadlal 0 baisan bol yamar ch “risk” baihgui buyu nuguu hun butsaaj uguh eseh talaar ogt bodohgui. Uuruur helbel togloomiin onoliin hamgiin gol assumption ter bolgon bodit baidal deer biyeldeggui gesen ug baihni. Zarim empirical economist-d iim mayagiin turshilt hiij togloomiin onoliig nitsaaj paper bicheed “career hiideg”

Huvi hunii huvid bi ihenh tohioldold 50-gaa ugnu. Uguud l uzye, Terry shig setgej baina gehuudee. Hashaagiin helsneer ene ni bas nileen trust ch yum uu moral gesen uhagdahuuntai holbootoi bolj ireh baih. “Nuguu hun” gedeg bulgem ni zuvhun shorond orj baisan humuus baih yum bol 50gaa uguh hun tun hovor boloh baih, (huchilturugch bagatai gazar baisan uchraas???). Esergeer ni, nuguu humuusiin nudeer harya. 50gaa ugvul nuguu hun tanii itgeliig huleej avsnaa medeh bolno. Hun itgelee huleelgeed tand 50-gaa uguud baihad buh munguu ugsun huniig zugeer l martaad 200 avaad “golorch” chadah uu? Ihenh tohioldold humuus bultahgui l baih gej naidaad bi huvidaa 50gaa ugye gesen yum, heterhii huchil turugchtei nuhtsuld amidarch baigaagiin “gai” ch maij medeh

Unenee helehed bi anh ediin zasag uzeheesee umnu ene togloomiin “turshiltiin tuulai” bolj baisan yum. Bi nuguu hun ni bailaa, nadad hen mungu uguhiig medeegui,gehdee bugdeeree durmee oilgoj baisan. 50-ni hureed irlee, bi butsaagaad l 50-g ugsun, “hunshgui zagnaj” chadsangui… Magadgui bi nuguu hun baisan bol hunshgui zagnahgui baih geed l 50gaa uguh baisna baih. Nadtai hamt baisan ihenh humuus anh 50gaa ugsun baisan(hayasan turuuvch tani ter chigeeree butsaj irdeg yapon ornii selection bias ch bas bii), harin bagshiin helsen zuil gevel ene turhshiltiig ediin zasag, yalanguya togloomiin onol uzsen humuus deer hiihed 50gaa uguh hun bagasdag gej baisan yum.

Ediin zasgaa gej, rational gej oriloh durtai, ter chineegeeree ediin zasagchdiig todorhoi hemjeegeer rational bolgoj orhidog yum shig. Yalanguya e/z-n bagsh nariig harj baihad tiim tal ajilagdaad baidag ch gehuu. Huniig rational gej uzvel ediin zasgiig matematikaar ilerhiilehed tun hyalbar boldog bolohoor ene assumption mash huchtei orshin togtnoj baigaa yum shig sanagddag. Gehdee hort havdargui hund “ta hort havdartai” gej olon dahin heleed baival hort havdartai bolchihdog gedeg shig medeegui baij baigaad ediin zasagchid rational bolood baidag baij medeh. Seremjtei l baihgui bol…

PS: Huchilturgchiin tailbar ih sonin sanagdav. Buurai hugjiltei ulsuudad trust, moral geh zereg yum baga baidag gedeg. Turuuvch hayaad heden huvi ni butsaj ireh ve gedgeer ni turshsan sudalgaa baidag genelee, yag olj unshaagui ch. Tegvel Ernst guai “yaduu ornuud pollution ihtei baidag, gedgees, huchilturgch bagatai, gedgees, trust bagatai” gej tailbarlah bolj bainadaa…